kyllä keliä piisaa, ei meinaa sitten millään toi aurinko rauhottua...kuumaa kun kuumaaa....
'hei, sinä siellä!' huusin ikkunasta ja aurinko se vaan mulkaili kuin vanha sonni kelmit mielessään 20 vuotta sitten, kun pieni 'sonnitar' vai oliko se kelpo lehmä hänen kanssaan lirkutteli.
'niin, niin, sinä juuri aurinko' laukaisin perään, 'ala pikkuhiljaa rauhottua, porukoilla alkaa nimittäin oleen hieman liian hauskaa ja kesää rinnassa, eihän s
e niinku käy päinsä!!!'
'totta puhut pässi' vastasi aurinko ja melkein meni lupaan huonompaa keliä ensi viikoksi kun itsekin meen töihin, maanantai-iltana.
Tämä tarina on tosi...ehh...siis ei todellakaan tosi;-)), kiva jos joku luki.
Olen hieman harkinnut miettiä asioita syvemmin sivulla, mutta samalla jotenkin muahan aina vois pitää esimerkkinä siitä, kuinka normaali ihmeinen ei siis käyttäydy, vai mitä sanotte???
